Historia

 

Kiitos Lipinlahden kuvaprojektin johtajan Timo Tikansalon vaivannäön voidaan seuraavassa julkaista sanomalehri Karjalattaren kertomus karjalaisen osakunnan kesäjuhlasta 11.7.1911.


Karjalaisen osakunnan kesäjuhlat 1911 Nurmeksessa


Ote Juhlawieraan raportista sanomalehti Karjalattaressa 11.7.1911

Lauantaiaamuna [8.7.1911] klo herätti juhlijat höyryalus "Wiestin" huuto, joka kutsui heitä huwiretkelle kauniista näköalastaan tunnetulle Kohtawaaralle. Edellisenä iltana alkanut sadekin oli tauonnut. Aurinko heloitti täydeltä terältään, joten oli todellinen nautinto Wiestissä tai 9:ssä sen perässä olewassa proomussa liukua kaunisrantaisten selkien ja salmien kautta noin 8 kilometriä kauppalasta Lieksaan päin olewaa Kohtawaaraa kohti, jonka juurella Lipinlahden pohjassa tuuheiden koiwujen ja haapain keskellä sijaitsewassa Haikolan talossa odotti matkailijoita aito karjalaiset herkut, kalakukot, wiilipytyt ja piirakat.

Kun niillä oli ruumiillinen olemuksensa lastattu, kiiwettiin waaran harjalle ja se taulu, mikä siitä awautui katsojain silmien eteen, wetää wertoja Hjalmar Munsterhjelmin ja Werner Holmbergin parhaille maisemamaalauksille. Koko Pielisen pohjoispää saarineen ja salmineen, niemineen ja lahtineen sekä ympäröiwine harjuineen ja waaroineen, metsineen ja niittyineen oli siinä edessä. Tuntuipa siltä kuin laulut "Kangasalan harjulla" ja "Joutsen", jotka m.m. waaran laella laulettiin, olisiwat olleet tätä maisemaa katsellessa sepitettyjä.

Juuri waaran alla lepäsi wehmaassa kesäwerhossaan muistoja herättäwät Lipinsaari ja Iljansaari, jotka kertowat niistä wuosisatain takaisista ajoista, jolloin karjalaisten esi-isät kreikanuskoisina ensiksi näille seuduille saapuiwat. Hiukan syrjästä lahden pohjasta wilkkui silmään Taipaleen talo, jonka läheisyydessä muistetaan Lipinlahden miesten, Meriläisten ja Lipposten noin wuosisataa myöhemmin sortajansa Affleckin kimppuun käyneen julmurina puukolla wiritetyllä jousella sydämeen tähdäten, waikka turhaan. Näkyi myös Karsikkoniemi, johon höljäkkäläiset ruumiita kuljettaessaan owat karsikkoa tehneet.

Waaralta palatessa katseli osa siellä käyneitä waaralla sijaitsewaa kaunista talon [Sarkkisen suvun Kohtavaara-tila] sijaa, sen w. 1764 rakennettua pirttiä, jossa kaikki muut ikkunat owat olleet wetolaudalla suljettawia paitsi pöydänpäälasi, jossa on ollut puolen metrin korkuinen lasi-ikkuna. Talon pellonweräjällä kaswanut äärettömän suuri koiwuwanhus oli jo kuolemaa tekemässä, lehtiä wain siellä täällä. Koiwun warjo on äärettömän laaja, sen haarat kun owat kuin hywä hirsi. Tällaisen haaran päällä oli ennen kaswanut lentopihlajiakin, mutta tottapa lienewät onnen tawoittelijat niitä tarwinneet ja poisottamassa käyneet. Alas tultua juotiin kahwit, pulikoitiin Pielisessä ja lähdettiin laulellen ja naurellen paluumatkalle.

 

Haikola Kohtavaaralta 1900-luvun alkupuolella.
 

Nurmeksen Lipinlahden kylän Haikolan tilan rakennusten tiedetään ensin sijainneen Lipinsaaressa. Ne siirrettiin mantereen puolelle 1805, mutta pellot jäivät saareen. Jossakin vaiheessa rakennuksia ja peltotilkkuja oli myös Kohtavaaran laella. Nykyiselle paikalleen tilan päärakennus ja aitta on ilmeisesti rakennettu 1880-luvulla. Pihapiiriin kuuluneesta navetasta on jäljellä vain kivijalka. Haikola oli perintötila vuodesta 1856. (Veijo Saloheimo, Nurmeksen historia. 1953)

Nurmeksen seudun evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys ry. perustettiin Joensuussa tammikuussa 1939. Tarkoituksena oli ryhtyä ylläpitämään kansanopistoa Nurmeksessa. Sota viivästytti hankkeen toteuttamista, mutta yhdistys pystyi joulukuussa 1940 ostamaan Ikosen veljesten perikunnalta pika-asutukseen määrätyn Haikolan tilan. Kauppaan sisältyi rakennusten lisäksi 36 hehtaarin maa-alue, johon kuului peltoa ja metsää.

Opistotoiminta pääsi alkamaan sodan aikaan 10.1.1942 hyvin vaatimattomissa oloissa päärakennuksen pirtissä – siitä nimi yhdistyksen vuodesta 1945 julkaisemalle jäsenlehdelle "Pirtin Viesti" – ja piharakennuksissa. Päärakennukseen tehtiin 1947 lisäosa (nykyinen pitotalon tarjoiluhuone ja keittiö) ja aittarakennusta kunnostettiin opiskelija-asunnoiksi. Koko ajan oli kuitenkin vireillä uuden opistorakennuksen rakentaminen Haikolan riihisärkälle. Sellainen onnistuttiin pula-ajan materiaaliongelmista huolimatta saamaan syksyllä 1950.

Kesällä 1970 ukkosmyrsky tuhosi tuon kolmikerroksisen tiilirakennuksen. Opisto päätettiin rakentaa uudelleen. Hankkeeseen kerättiin varoja hyvin onnistuneella valtakunnallisella keräyksellä "Rakennus raunioksi SALAMANNOPEASTI raunio rakennukseksi". Päärakennus ja erillinen opiskelija-asuntola valmistuivat jouluksi 1973.

 

Yhdistys, jonka nimi oli muutettu muotoon Nurmeksen evankelisen opiston kannatusyhdistys ry, ylläpiti kansanopistotoimintaa näissä tiloissa vuoteen 1994. Kansanopistolain muutos aiheutti kuitenkin yhdistykselle taloudellisen kriisin. Niinpä yhdistys päätti luopua kiinteistöstä ja lahjoitti sen Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (SLEY). SLEY jatkoi Nurmeksessa kansanopistotoimintaa omistamansa Karkun evankelisen opiston sivupisteenä. Haikolan tilat olivat käytössä koko ajan: päädyn asunto talonmiehen kotina ja verstaspuoli taideaineiden ja erämatkailulinjan opetustilana. Aittarakennukseen oli 1973 remontoitu kuusi majoitustilaa opiskelijoita ja kurssilaisia sekä kesän matkailijoita varten. Samassa yhteydessä oli rakennettu Haikolan kellarikerrokseen WC-, suihku- ja saunatilat.

Vuoden 2005 lopussa SLEY kuitenkin lopetti toiminnan Nurmeksessa ja lahjoitti kiinteistön takaisin yhdistykselle, jonka nimi oli muutettu nykyiseen muotoonsa Nurmeksen evankelisen opiston ystävät ry. Yhdistys yritti aluksi ilman valtionapuja ylläpitää toimintaa opiston tiloissa. Se ei onnistunut, joten yhdistys päätti myydä Haikolaa ja Honkasaarta lukuun ottamatta muut kiinteistöt ja keskittää toimintansa Haikolaan.

Opiston entisten oppilaiden keskuudessa oli jo 1980-luvulla virinnyt idea Haikolan vanhan pirtin saattamisesta mahdollisimman alkuperäiseen asuun. Nyt yhdistyksen jäsenten unelma on toteutunut: paksut mustat hirret ovat näkyvissä, ajanmukaiset keittiötilat valmistuneet ja pitotalo aloittanut toimintansa Haikolan pirtissä. Vaara-Karjalan Leader ry:n hankerahalla, uskollisten talkoolaisten ja avarasydämisten lahjoittajien avulla tämä on saatu aikaan.

puutöitä

Puutöissä verstaalla

Lisää kuvia Haikolan historiasta